Areenalla 5.5. klo 17.30–20.00: Steinitz
Lähetetty: 03.05.2026 05:03Shakin analyysi-ilta Areenalla tiistaina 5.5. klo 17.30–20.00:
Wilhelm Steinitz 190 vuotta 14.5.2026 – Ensimmäinen virallinen maailmanmestari: oman tien shakkiajattelija ja huikea ottelutaistelija
Shakin ensimmäinen virallinen ja pitkäaikainen epävirallinen maailmanmestari Wilhelm Steinitz syntyi 14.5.1836 silloisen Itävallan keisarikunnan Prahan kaupungin viereisessä vanhassa juutalaisghetto Josephstadt’issa ja sai nimen Wolf Steinitz. Häntä kasvatettiin pyrkimään rabbiksi ja oli 13-vuotiaana paikallinen nuori talmudistitoivo. Sairauksiin taipuvaisena ja kampurajalkaisena oli kuin kutsuttu istumatyöhön mutta siinä 12-vuotiaan opittu shakki työnsi pian pyhät kirjoitukset sivuraiteelle. Kehitys oli kuitenkin vauhdiltaan melko rauhallista, mihin epäilemättä vaikutti tarve jo varhain hankkia elantorahoja. Vasta 22-vuotiaana muutettuaan opiskelemaan Wieniin matematiikkaa alkoi shakkailu imperiumin pääkaupungin kahviloissa tuottaa enemmän kuin journalismi. 23-vuotiaana hän pääsi kolmanneksi Wienin parhaan seuran mestaruusturnauksessa ja hankki mesenaattien suosiota myös räiskyvällä sommittelutyylillään.
Ensimmäinen kansainvälinen turnaus Lontoossa toi suuren menestyksen. Huippuvahvassa seurassa Steinitz pääsi palkinnoille 6. sijallaan. Tämä innosti hänet jäämään Lontooseen ammattipelaajaksi ja vaikka hänen turnausmenetyksensä eivät koskaan olleet aivan päätähuimaavia löi hän otteluissa ylivoimaisesti kaikki Britannian johtavat pelaajat ja monet muut. Joseph Blackburnesta hän teki selvää 8-2 vuonna 1863. Vuonna 1866 hän pääsi Lontoossa pelaamaan epävirallisen maailmanmestari Adolf Anderssenin kanssa 8-6 voittoisan ottelun, jonka jälkeen häntä laajalti alettiin pitää maailmanmestarina. Ylivoimaiset voitot 1870 jälleen Blackburnesta 5½- ½ ja 1872 Johannes Zukertortista vahvistivat hänen maineensa. Vain Henry Bird selvisi enää kunnialliseen tappioon 8-6 vuonna 1866. Turnaussektorilla tuli lopulta kaksi merkittävää voittoa Lontoossa 1872 ja Wienissä 1873.
Vuosina 1873-1882 keskittyi Steinitz shakkijournalismiin ja analyyttiseen tutkimukseen ainoana poikkeuksena ”fischermäinen” 7-0 murskavoitto Blackburnesta 1876. Analyyttisen rauhan aikana kehittyi kuitenkin perin pohjin asemalliseen suuntaan uudistettu tyyli, jolle Steinitz myös loi vahvat ja uskottavat teoreettiset perustelut.
1883 muutti Steinitz Yhdysvaltoihin New Yorkin esikaupunkiin Montclairiin ja löysi sieltä uusia sponsoreita riitaannuttuaan monien englantilaisten kanssa. Virallinen maailmanmestaruus sitten tuli 1886 New York/St. Louis/New Orleansissa järjestetyssä ottelussa Zukertortia vastaan 10-5. Maailmanmestaruuttaan hän puolusti kolmesti Yhdysvalloissa ja Kuubassa Mihail Tšigorinia ja Isidor Gunsbergiä vastaan. Kuitenkin 59-vuotias Steinitz menetti sen lopulta 1894 nuorelle Emanuel Laskerille 10-5 ja tulos uusintaottelussa 1896 oli vielä huonompi 10-2. Sekä fyysisesti että henkisesti horjuvan terveyden keskellä jatkoi Steinitz kuitenkin huipputason turnauspeluutaan vuoteen 1899. Köyhtynyt Steinitz kuoli New Yorkissa mielisairaalassa 12.8.1900.
Tule kuulemaan Steinitzin elämästä – maailmanmestarin, joka enemmän kuin kukaan on muokannut käsityksiä hyvästä pelinviennistä. Illan aikana katsotaan myös Steinitzin vähän tunnettuja pelejä.
Pekka Kauppala
Wilhelm Steinitz 190 vuotta 14.5.2026 – Ensimmäinen virallinen maailmanmestari: oman tien shakkiajattelija ja huikea ottelutaistelija
Shakin ensimmäinen virallinen ja pitkäaikainen epävirallinen maailmanmestari Wilhelm Steinitz syntyi 14.5.1836 silloisen Itävallan keisarikunnan Prahan kaupungin viereisessä vanhassa juutalaisghetto Josephstadt’issa ja sai nimen Wolf Steinitz. Häntä kasvatettiin pyrkimään rabbiksi ja oli 13-vuotiaana paikallinen nuori talmudistitoivo. Sairauksiin taipuvaisena ja kampurajalkaisena oli kuin kutsuttu istumatyöhön mutta siinä 12-vuotiaan opittu shakki työnsi pian pyhät kirjoitukset sivuraiteelle. Kehitys oli kuitenkin vauhdiltaan melko rauhallista, mihin epäilemättä vaikutti tarve jo varhain hankkia elantorahoja. Vasta 22-vuotiaana muutettuaan opiskelemaan Wieniin matematiikkaa alkoi shakkailu imperiumin pääkaupungin kahviloissa tuottaa enemmän kuin journalismi. 23-vuotiaana hän pääsi kolmanneksi Wienin parhaan seuran mestaruusturnauksessa ja hankki mesenaattien suosiota myös räiskyvällä sommittelutyylillään.
Ensimmäinen kansainvälinen turnaus Lontoossa toi suuren menestyksen. Huippuvahvassa seurassa Steinitz pääsi palkinnoille 6. sijallaan. Tämä innosti hänet jäämään Lontooseen ammattipelaajaksi ja vaikka hänen turnausmenetyksensä eivät koskaan olleet aivan päätähuimaavia löi hän otteluissa ylivoimaisesti kaikki Britannian johtavat pelaajat ja monet muut. Joseph Blackburnesta hän teki selvää 8-2 vuonna 1863. Vuonna 1866 hän pääsi Lontoossa pelaamaan epävirallisen maailmanmestari Adolf Anderssenin kanssa 8-6 voittoisan ottelun, jonka jälkeen häntä laajalti alettiin pitää maailmanmestarina. Ylivoimaiset voitot 1870 jälleen Blackburnesta 5½- ½ ja 1872 Johannes Zukertortista vahvistivat hänen maineensa. Vain Henry Bird selvisi enää kunnialliseen tappioon 8-6 vuonna 1866. Turnaussektorilla tuli lopulta kaksi merkittävää voittoa Lontoossa 1872 ja Wienissä 1873.
Vuosina 1873-1882 keskittyi Steinitz shakkijournalismiin ja analyyttiseen tutkimukseen ainoana poikkeuksena ”fischermäinen” 7-0 murskavoitto Blackburnesta 1876. Analyyttisen rauhan aikana kehittyi kuitenkin perin pohjin asemalliseen suuntaan uudistettu tyyli, jolle Steinitz myös loi vahvat ja uskottavat teoreettiset perustelut.
1883 muutti Steinitz Yhdysvaltoihin New Yorkin esikaupunkiin Montclairiin ja löysi sieltä uusia sponsoreita riitaannuttuaan monien englantilaisten kanssa. Virallinen maailmanmestaruus sitten tuli 1886 New York/St. Louis/New Orleansissa järjestetyssä ottelussa Zukertortia vastaan 10-5. Maailmanmestaruuttaan hän puolusti kolmesti Yhdysvalloissa ja Kuubassa Mihail Tšigorinia ja Isidor Gunsbergiä vastaan. Kuitenkin 59-vuotias Steinitz menetti sen lopulta 1894 nuorelle Emanuel Laskerille 10-5 ja tulos uusintaottelussa 1896 oli vielä huonompi 10-2. Sekä fyysisesti että henkisesti horjuvan terveyden keskellä jatkoi Steinitz kuitenkin huipputason turnauspeluutaan vuoteen 1899. Köyhtynyt Steinitz kuoli New Yorkissa mielisairaalassa 12.8.1900.
Tule kuulemaan Steinitzin elämästä – maailmanmestarin, joka enemmän kuin kukaan on muokannut käsityksiä hyvästä pelinviennistä. Illan aikana katsotaan myös Steinitzin vähän tunnettuja pelejä.
Pekka Kauppala