Areenalla 1.10.: Budapestin olympialaiset

[Joose Norri]

Shakin analyysi-ilta Areenalla tiistaina 1.10.2024 klo 17.30–20.00: Budapestin shakkiolympialaiset

Vaikka Unkari on ollut keskeisimpiä shakkimaita parisataa vuotta, pelattiin shakkiolympialaiset siellä nyt ensi kerran (1926 Budapestissa oli epävirallinen pieni joukkuekilpailu FIDEn kokouksen yhteydessä). Pelaajia ilmoittautui 1884, joukkueita 197 avoimessa ja 183 naisten kilpailussa, molemmat ennätyksiä. Tosin toteutuneet luvut jäivät näistä pääasiassa järjestäjien haasteiden takia, joista isoin oli viisumiongelmat. Avoimessa kilpailussa pelasi lopulta 188 ja naisten kilpailussa puolestaan 169 joukkuetta.

Intia voitti molemmat mestaruudet; nämä olivat ensimmäiset kullat maalle yksien pronssien jälkeen – kenties shakin synnyinmaan dominoinnin alku? Viswanathan Anandin uran yhdenlaisena täyttymyksenä tätäkin voidaan pitää, vaikkei hän nyt ollut kapteeninakaan mukana, onhan FIDEn varapresidentti. Avoimessa ryhmässä tulos 21/22 joukkuepistettä on paras nykyisen pistelaskun aikana (2008-) ja ylipäänsä yksi parhaista. Ykköspöydän Gukesh Dommaraju (9/10), jonka moni odottaa seuraavaksi voittavan MM-ottelussa Dingin, oli kisojen tähti, mutta Arjun Erigaisi, kolmospöydällä 10/11, yhtä kantava. Toista sijaa jakoi 17 pisteellä viisi joukkuetta, joiden järjestykseksi vertailu tällä kertaa sai USA, Uzbekistan, Kiina, Serbia, Armenia. Nykyjärjestelmän heikkouksia on, että hopea- ja pronssijoukkueet eivät pelanneet keskenään, mikä ei ole ensimmäinen kerta. Neljä kärkisijoitettua otti neljä kärkisijaa.

Naisissa Intia nousi voittoon 19 pisteellä, kun johtanut, kymmenenneksi sijoitettu Kazakstan pelasi kaksi viimeistä otteluaan tasan. Pronssin otti USA parhaana 17 pisteen joukkueena, siinä olivat myös Espanja, Armenia ja Georgia. Naisten kilpailu hyötyi FIDEn projekteista tukea naisten shakkia, useampi maa lähetti ensi kertaa joukkueen taloudellisen tuen varassa, mutta vain yksi pelaaja elolistan kärkikymmeniköstä oli paikalla. Kiinalta puuttui kärkinelikko, Ukrainalta Muzychukin sisarukset, ja Intian Koneru Humpy ja venäläiset olivat poissa.

Avoimessa ryhmässä joukkueemme Keinänen, Sipilä, Agopov, Lahdelma, Wartiovaara oli alkurankingissa 56. ja ylitti maaliviivan sijalla 55 jättäen tosin elopisteitä maailmalle. Kuudenneksi sijoitettu Norja oli 14. (toki Carlsenin elo vääristää alkusijoitusta), Ruotsi 30., Viro 51., Färsaaret 52., Tanska 60. ja Islanti 68.

Naisten joukkueemme Keinänen, Paasikangas, Bederdin, Puuska, Sippola sijoittui 53:ksi oltuaan alkurankingissa 50., elopisteitä tuli Suomeen paljon. Viro 33., Norja 45, Ruotsi 46., Tanska 51., Islanti 58.

Panu Laine kertoo myös FIDEn kongressin tapahtumista, muun muassa Grönlannilla lienee seuraavissa kisoissa joukkue, hän itse tuli FIDEn yleiskokouksessa uudestaan valituksi Verification Commissionin eli FIDEn sisäisen audit -toiminnon jäseneksi ja sai varapuheenjohtajan paikan. Tervetuloa kuulemaan uutisia shakkipolitiikan huipulta ja nauttimaan peleistä.

Joose Norri

[Arzi]

Joose:"Nykyjärjestelmän heikkouksia on, että hopea- ja pronssijoukkueet eivät pelanneet keskenään, mikä ei ole ensimmäinen kerta. Neljä kärkisijoitettua otti neljä kärkisijaa."

Se, että USA ja Uzbekistan eivät pelanneet keskenään ei ollut järjestelmän huonoutta vaan näiden kahden joukkueen otteluiden seurausta. Mikäli molemmat joukkueet olisivat pelanneet hieman tasaisemmin ja samoin pistein, niin niillä olisi ollut parempi mahdollisuus kohdata toisensa aiemmilla kierroksilla. Tästä olisi ehkä ollut seurauksena se, että toinen joukkueista ei olisikaan ollut kolmen parhaan joukossa lopputilastoissa. USA:n sijoitukset hyppivät melko paljon, kun taas Uzbekistanin sijat olivat 5. kierroksen jälkeen sijoilla 2-7. Järjestelmä pyrkii peluuttamaan niitä joukkueita keskenään, joiden sijoitus on korkealla ja joissa joukkueet eivät ole vielä pelanneet toisiaan vastaan. Kaikissa järjestelmissä on omat vikansa ja mikäli Joose tietää paremman järjestelmän, niin FIDE:lle tiedoksi. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleeksi koko asiaa näinä pitkinä vuosikymmeninä?

[PekkaL]

Joosen kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan tarkoittanee kierrosten määrää, ei parinmuodostus-algoritmia.

Joku muistaa/etsii varmasti helpommin onko kisoissa ollut joskus enemmänkin kuin 14 kierrosta (kun on pelattu yhdessä ryhmässä), mutta 14 nyt ainakin.

[Joose Norri]

Minkä tahansa järjestelmän heikkous on jos se sallii, ja kuten vuodesta 2008 lukien on huomattu, tekee suorastaan todennäköiseksi sen, että mitalijoukkueiden keskinäisiä otteluita jää toisinaan puuttumaan. Sitä ei muuta miksikään se vaikka se järjestelmä takaisi maailmanrauhan. Käyttämistäni sanoista voi alkeellisella päättelyllä keksiä yhden mahdollisista järjestelmistä, joissa tätä heikkoutta ei ole, mutta jos se on ylivoimaista, vihjaan että esim. Dubaissa 1986 kuusi kärkijoukkuetta päätyivät pelaamaan täyden turnauksen.

FIDEssä hallitaan alkeispäättely myös. On päädytty hyväksymään tämä. Miksi, siitä voi lähinnä esittää arvauksia.(Ehkäpä tätä ei lainkaan pidetä huonona puolena? No, voidaan mitalit jakaa viiden kierroksenkin jälkeen, vertailu takaa kyllä erot. En usko että USAn ja Uzbekistanin keskinäiset välit tulivat nyt kunnolla selvitetyiksi, ja niiden suhteet Kiinaan. Mutta riippumatta siitä onko lopputulos ns. oikeudenmukainen, sen ottelun puuttumisella on yksinkertaisesti itseisarvo.)

Joukkuepisteillä kullakin ottelulla on kolme ensisijaisesti paritukseen vaikuttavaa lopputulosta, pelipisteillä yhdeksän. Jopa tämä on FIDEssä tiedossa.

[Arzi]

PekkaL:"Joosen kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan tarkoittanee kierrosten määrää, ei parinmuodostus-algoritmia."

Toki kierrosten määrällä voidaan tuohon Joosen "ongelmaan" vaikuttaa. Oletan kuitenkin, että nykyiseen järjestelmään on tultu kustannusajattelun myötä. Voisihan kierroksia olla 14, mutta se puolestaan lisää kustannuksia jokaisella joukkueella. Ehkä tarvittaisiin jopa enemmän varapelaajia mukaan, jos kierroksia olisi esim. viisi enemmän? Ehkä jotkut maat eivät voisi lähettää joukkueitaan, jos kustannukset nousevat parilla kymmenellä prosentilla?

Joosen "ongelmassa" USA ja Uzbekistan itse aiheuttivat tämän tilanteen. He hävisivät samalla kierroksella oman pelinsä. Olisi kannattanut pelata paremmin. Tosin, paritukset olisivat muuttuneet todennäköisesti toisenlaisiksi ja lopputuloksena se, että toinen olisi ollut ulkona mitalijoukosta. Tällöin joku muu mitalijoukkue olisikin pelannut toisiaan vastaan, eikä Joosen "ongelmaa" olisi ollut. c'est la vie

[Toivo Pudas]

Video tiistain tilaisuudesta on Youtubessa
https://www.youtube.com/playlist?list=PL4nPsPFIYnm1jodRGV3eTViPH4md-zOWv

[Joose Norri]

Nimimerkki Arzin kommenttiin on aika mahdoton sanoa mitään. En ymmärrä sitä.

[Arzi]

Joose:"Nimimerkki Arzin kommenttiin on aika mahdoton sanoa mitään. En ymmärrä sitä."

Voit kutsua arziksi, nimimerkki Joose. Etkö ymmärtänyt sanottomuuttasi? Tämä oli varmaan ainutkertainen tapaus, eikä edes novelti.

[Arzi]

Joose:"Joukkuepisteillä kullakin ottelulla on kolme ensisijaisesti paritukseen vaikuttavaa lopputulosta, pelipisteillä yhdeksän. Jopa tämä on FIDEssä tiedossa."

Voisitko hieman selventää tätä? Tarkoittaako tämä sitä, että Suomen olisi pitänyt olla loppusijoituksissa Viron edellä. Molemmilla oli 13 pistettä, mutta Suomella enemmän otteluvoittoja (6,1,4) kuin Virolla (5,3,3).

[Arzi]

Joose:"Avoimessa ryhmässä joukkueemme Keinänen, Sipilä, Agopov, Lahdelma, Wartiovaara oli alkurankingissa 56. ja ylitti maaliviivan sijalla 55 jättäen tosin elopisteitä maailmalle. Kuudenneksi sijoitettu Norja oli 14. (toki Carlsenin elo vääristää alkusijoitusta), Ruotsi 30., Viro 51., Färsaaret 52., Tanska 60. ja Islanti 68."

Norjan aloitussija oli 6, mutta loppusijoitus 14. Mikäli pelaajat 1-4 olisivat pelanneet elojensa mukaan, niin Norjan sijoitus olisi voinut olla jopa ylempänä. Nyt ainoastaan viitospelaaja keräsi +13, kun muut pelaajat menettivät melkein saman verran jokainen paitsi Carlsen, -1,2. Ehkä Carlsenin lukema ei kuitenkaan vääristänyt kovin paljon?

Suomen miehillä ainoastaan Keinänen sai positiivisen luvun, +0,8, kun muut menettivät pisteitään. Joukkueen alkusijoitus oli 56 ja loppusijoitus 55. Tarkoittaako tämä sitä, että miehet, paitsi Keinänen, pelasivat alle taitojensa, mutta silti joukkue säilytti suunnilleen alkusijansa vai sitä, että muut maat alempana sijoituksissa ovat kehittyneet?

Tanskalla ykkös- ja nelospöydällä tuli positiivinen tulos, mutta muut menettivät hieman pisteitä. Vitospelaaja eniten, -14 kolmessa pelissä. Pöytäpisteet: 1. 5,5p 2. 6p 3. 5,5p 4. 6p (5. pelaaja 0,5 p) Mikäli näitä pelaajapisteitä vertaa Suomen vastaaviin pisteisiin, niin siinä on iso ero, mutta sijoitus kuitenkin alempana.

Färsaaret onkin oma lukunsa. Kahdella pöydällä miinusta ja loput pelaajat plussaa. Viitospelaaja jopa +110, (6,5/9). Joukkueen alkusijoitus oli 66 ja nyt se parani sijalle 52. Näin se pitäisi mennäkin.

Islanti oli alkusijoituksissa 46, mutta tipahti sijalle 68. Toisin kuin Suomi, niin Islanti pelasi suurmaita, kuten Intiaa, Israelia ja Ranskaa vastaan, joita vastaan hävisi kunnolla, mutta maa pystyi voittamaan yhden vahvan maan, Bulgarian. Heikkoja maita vastaan yleisin lukema oli 4-0 voitto (4 kertaa). Ainoat heikot hetket tulivat Japania ja Turkmenistania vastaan. Yhteensä 12 p, pisteen päässä Suomesta.